Paino on jossain, se on liikaa, kaikki on vaikeaa kun makaa kipeänä kotona ja äiti tuputtaa ruokaa niin kauan että halkean. Äskenkin mussutin lettuja ja aikaisemmin päivällä koko purkin sitä ainon lakritsijäätelöä, vajaa litra, jippiiii.
Lueskelen nyt postauksenne läpi ja vastaan kommentteihin, etten oo ihan hukassa blogimaailman kans. Vaivaset 21 lukematonta postausta...!
(Note-to-self: älä ikinä enää syö pringlesejä. Söin xxl-tuubin niitä vaaleenvihreitä ja kierin koko yön vatsakivuissa harkiten meniskö laattaamaan koko satsin pois. En mennyt, koska äiti olisi herännyt joko yökkimisääniin tai sitten niihin ääniin tai vesihanaan jolla yrittäisin niitä ääniä peittää)
Pariisi on kaunis, yksi lempikaupungeistani. Siinä on vain jotain niin ihanaa, vaikkakin on kliseistä rakastaa sitä. Kliseet ovat ihan okei. Minäkin haluan oppia ranskaa paljon paremmin, ruotsilla ei juurikaan väliä.
VastaaPoistaEi mitään, kommentit piristävät aina (: Tietenkin annan anteeksi, sillä mitään anteeksipyydettävää ei ole.
Hyvä ettet oksentanu vaikka mieli teki (: Tervehdy pian, tsemppiä syömisiin !
VastaaPoista