Aamuisin itken mun pientä kuvitelmaa

Mä en yhtään tiedä mistä mun pitäisi kertoa, mikä teitä kiinnostaa, mitä haluatte kuulla (mä en edes tiedä mitä mulle kuuluu)

Eilen mä painoin 59,4 kiloa ja tänään kaksisataagrammaa enemmän, mun paino pysyy vain tuossa 59-60 välissä eikä se putoa enää enkä mä tiedä mitä mä tekisin. Kaikki on niin vaikeaa koska moneen päivään mä en ole syönyt kunnolla ja nyt mä olen vain kotona ja koko ajan on ruokaa edessä ja sit mä vaan syön ja itken ja syön. Mikään ei oikeastaan tunnu miltään, mutta juuri nyt se johtuu vaan lamaantuneesta keskushermostosta koska löysin mun viimeiset kamat ja säästin vielä vähän huomiseksi koska mä vihaan joulua.

Mä pelkään kuollakseni mun nousevaa painoa ja mietin tässä että jos antaisin huomenna vaan mennä, niin kaikki muut tuntuu tekevän ja sunnuntaina palaisin ruotuun inhoamaan itseäni. Lupaan laittaa kuvia lisää viimeistään 56 kilossa, tai kertokaa toki jos haluatte niitä lisää jo ennen sitä (mutta miksi kukaan haluaisi katsella tälläista valasta)

Tän postauksen kirjoittamisessa ei ole mitään järkeä koska mun aivoissa ei liiku mitään, kaikki ajatukset on ihan typeriä ja ne kumpuaa jostain syvältä ei minkään syövereistä ja munhan piti lopettaa nämä pilleripelit ja olla selvinpäin, mutta ehkä saan anteeksi koska joulu on se hirviö josta pienenä näin painajasia, se faijan "kerran vuodessa" kun se riipasee kunnon kännit ja tekee ihan hirveitä asioita, en voi edes kertoa teille mitä se on tehnyt

Faija kysyi tänään teenkö mä enää mitään muuta kun juon teetä ja poltan suitsukkeita ja teen sudokuja
Mä en osannut edes vastata koska en kehdannut sanoa että kyllähän mä syön.