Kun mikään ei riitä

Herätyskello soi juuri kun olin saanut silmät kiinni ja olisin halunnut nukkua.. Ja miten ihmiset osaakin sen, että juuri kun olen sanonut hyvät yöt ihmiselle x, ja olen juuri nukahtamassa; seuraava ihminen tekstaa. Pojan, marmorin ja tipun tekstarit valvotti mua 2:12 asti, jonka jälkeen kierin omissa ajatuksissani enkä voinut nukkua (ja tämähän ei todellakaan tarkoita ettei minulle saisi tekstata, rakkaat). Ehkä olemassaolemattomuuteni tekisi ihmiset onnellisemmmaksi.

Eilen 59,3kg (en uskonut vaakaa joten en tullut kertomaan. Ei sillä laihdu 900 grammaa, että syö kaks jogurttia, 15cm subin ja banaanin ja kävelee tosi paljon pitkin päivää. Ei siitä voi pudota noin paljoa joten toi on jotain nesteiden heittelyä tms.. Pakko olla)
Tänään 59,8kg, pahaa sitruunateetä hunajalla ja matikankoe tunnin päästä. Lupaan postata kunnolla huomenna tai viimeistään joululomalla, mutta koeviikko imee mehut enkä ole viikkoon avannutkaan esimerkiksi juuri noita matikankirjoja..

5-alkuiset luvut ei tunnu enää miltään, puoli päivää se tuntui helvetin hyvältä mutta nyt se ei ole enää tarpeesi. 56 kiloa täältä tullaan, tavoite numero 2.

(Kummallisesti kaikki aika häviää kun postaa aamulla)